Yhtiön alkuvaiheet

Oy Rodeo Ab perustettiin kesäkuussa 1969 ja siitä sai alkunsa nykyisenlainen Rågön lomasaari. Oy Rodeo Ab hankki maa-alueet Wikströmin suvulta, aloitti niiden kaavoituksen loma-asunto tonteiksi ja oli perustamassa Oy Rågservice Ab:n.  

Huhtikuussa 1970 johtaja Per-Göran Borgström Helsingistä haki perustettavan yhtiön lukuun, yhdessä espoolaisen autoilija Jan Wikströmin ja snappertunalaisen maanviljelijä Rolf Wikströmin kanssa, hyväksyntää Uudenmaan lääninhallitukselta, jotta diplomi-insinööri, hyvämaineinen Sven Wik Helsingistä, saisi oikeuden laatia rantakaavan Rågön saareen Båsan kylässä Snappertunassa. Tätä ennen Snappertunan kunnanhallitus oli jo antanut tälle hyväksyntänsä. Hakemuksen hyväksyi maaherra Kaarlo Pitsinki. Tähän kaavoitettavaan alueeseen on karttaliitteen mukaan kuulunut myös Lillön kokonaisuudessaan Rågön lisäksi. Kaavoitusprosessi meni läpi varsin nopeasti sillä Rågön rantakaava on päivätty jo 15.6.1970 ja kaava on vahvistettu 18.8.1970. 

Oy Rågservice Ab:n perustava yhtiökokous pidettiin 3.9.1970 Helsingissä. Silloin Oy Rodeo Ab:llä toimitusjohtaja, varatuomari, Bror Hukkisen edustamana oli 122 osaketta, Ursula Gestraniuksella 1 osake ja Per Göran Borgströmillä 1 osake, eli yhteensä 124 osaketta. Kokous totesi, että kauppa- ja teollisuusministeriö on Oy Rodeo Ab:n pyynnöstä hyväksynyt 1.9.1970 Rågservicelle yhtiöjärjestyksen, joka oli laadittu 10.8.1970, kotipaikkanaan Snappertunan kunta. Kokous päätti panna yhtiön toimeen ja ilmoittaa sen kaupparekisteriin, jonne se merkittiin 16.10.1970. Rågservicen osakekirjat painettiin 15.9.1970. 

Oy Rågservice Ab:n ensimmäinen varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.11.1970. 

Marraskuussa 1972 pidetyssä yhtiökokouksessa kaikki Rågservicen osakkeet olivat vielä Oy Rodeo Ab:llä (122), Ursula Gestraniuksella (1) ja Per Göran Borgströmillä (1). Maarekisteriotteen mukaan, joka on päivätty 9. 7.1973, on tonttien myynti Rågöstä Oy Rodeo Ab:ltä Rågservicen tuleville osakkaille ollut jo täydessä vauhdissa. Silloin tontteja oli myyty 33 kpl. Lisäksi oli myyty Snappertunan kunnalle venesataman alue. Rågservicelle oli myyty huhtikuussa 1973 Rågön rantakaavan yhteiskäyttöön varatut alueet ja vesialueet 60 000 markalla. Lisäksi Wikströmien suvulle oli myyty Lillön  (saaren pohjoisosasta). Tonttien myynti määräaloina käynnistetiin jo vuosina 1970-71 samaan aikaan kun kaavoitus on aloitettu, ja jo ennen sillan valmistumista 1971. Erään tallessa olevan kauppakirjakopion mukaan Oy Rodeo Ab on myynyt tällaisen määräalan 30.6.1971. Tonttien lohkominen on tapahtunut vasta tämän jälkeen.

Lämpholmeniin on laadittu palstoitussuunnitelma vuonna 1960. Lämpholmenin keskellä kulkeva tiealue on tuolloin jäänyt omaksi kiinteistöksi. Bror Hukkinen hankki tämän palstan itselleen joulukuussa 1969 huutokaupassa Tauno Israel Sepältä 21  000 markalla. Lainhuuto on myönnetty 27. 1.1970. Tähän Lämpholmenin palstaan kuuluu 4,88 hehtaarin maa-alue ja oikeus yhteisiin 9,3 hehtaarin kalavesiin. Oy Rågservice Ab on saanut tähän Lämpholmenin tilaan lainhuudon 20.4.1972 .  Se että yhtiöllä oli maata myös Lämpholmenin puolella mahdollisti sillan rakentamisen. Rolf Wikström ajoi ensimmäisenä sillan yli sen valmistuttua vuonna 1971.

Oy Rågservice Ab solmi sähkösopimuksen Lohjan kalkkitehdas Oy, Lohjan sähkö (Lojo kalkverk Ab, Lojo Elektricitet) nimisen yhtiön kanssa syyskuussa 1972. Sopimus on solmittu 2 280 markan hinnalla ja siihen on sisältynyt ilmajohdon rakentaminen vesipumpulle ja sähkösopimus. Ilmeisesti tällöin on perustettu vesilaitos.  

Toukokuussa 1972 on vakuutettu AURA vakuutuksessa päivänarvoon kolme 28 neliömetrin saunarakennusta kalustoineen, pumppaamorakennus 24 neliömetriä koneineen ja laitteineen, sekä 20 metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä puusilta. Vuonna 1974 on ollut vakuutettuna myös yhtiön metsiä 80 ha vakuutusyhtiö Fennia-Patriassa.  

Elokuussa 1976 perustettiin Rågö Tennis- niminen tennisseura, jolle on 1.4.1976 alkaen tehty ensimmäinen vuokrasopimus Oy Rågservice Ab:n kanssa. Kenttä on silloin ollut puolivalmis. Itse kenttä on Oy Rågservice Ab:n omaisuutta. Rågservice oli tonttien markkinoinnissa maininnut saarelle tulevasta tenniskentästä ja tenniskentän rakennustyöt oli aloitettu joskus vuosina 1972-75. Kenttää ei kuitenkaan saatu valmiiksi. Höstnäsin alueella lomapaikan omistava innokas tennisharrastaja Bertel Andler ryhtyi vuonna 1976 toimeen ja sai (Rågservicen kanssa yhteisymmärryksessä) perustettua Rågö Tennis ry nimisen tennisseuran joka teki tenniskentän valmiiksi ja Rågservicen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella otti kentän hoitaakseen. 

Rantakaavan on merkitty yhteiskäyttöön tarkoitettu palloilualue, joka sijaitsee Rågönsalmen varrella tenniskenttä vastapäätä. Tällä alueella on ollut 1970-luvulla jalkapallonurmikenttä maaleineen. Nurmikenttä oli liian työläs ylläpitää ja kasvoi umpeen kuten myös tenniskentän ja Etelärannan saunan välissä ollut 'palloseinä' tenniksen harjoittelua varten.

Wikströmin suvun päärakennuksen ja saaristolaistilan, eli nykyisen Calliolan historiasta: https://calliola.com/calliolan-tarina/ 

Kun kansainvälisesti tunnettu oopperalaulaja Timo Mustakallio omisti Calliolan 1970-luvulla, toimi Calliolan navetassa suosittu Kaljala ja saaren pääristeyksessä Calliolan pitämä kesäkioski.  Ruskea kioskirakennus pulpettikattoinen on vielä jäljellä, mutta on muutettu varastoksi eikä ole enää osa Calliolaa.

Höstnäsissä asuvat veljekset Svante ja Sture Liljeberg ovat olleet mukana auttamassa sekä yhtiötä että Rågön osakkaita alusta lähtien. He ovat Wikströmin suvun jälkeläisiä. Heidän isoäitinsä, isän puolelta, vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Rågössä.